maanantai 1. huhtikuuta 2013

We live our lives like we're ready to die.


Koko pääsiäinen selvinpäin, lukuunottamatta paria olutta. Oon aika ylpee ittestäni. 
Niin ja se koulu, siitä en enään jaksa edes puhua. Pari juttua enään ja sit en näytä naamaani siellä enään ikinä.  Ainakin jotain sain aikaseks. Toivottavasti pääsen takasin SoTelle, mitään muuta en toivo. Taino, olishan se yksisarvinen ja lottovoitto ihan jees. 

Ja sain tehtyä kaappien kevät siivouksen, siis vaatekaappien. Naapurilla oli sen näkönen virne "ihanaa se muuttaa pois" ko raahasin rapussa jätesäkillistä huppareita ja muita talvivaatteita. hähää, enpäs muutakkaan... vielä. 




Kuokkalan suuret seikkailut on kyllä taas nähty vaihteeks, sieltäkin pitäny muutaman vapaapäivän. Mutta pojat on kyllä kivoja, ja nautittiin yks päivä auringosta koko aamu ja päivä.


Ja suunitelmat kesäks alkaa jo hahmottuu melko hyvin, kunhan sais kesätöitä niin voi suunitella vielä paremmin. Olis sit rahaakin toteuttaa suunnitelmat. Vähän festarimusiikkia, kaupunkia, pyöräilyä, kirkkopuistoa, uimista ja nauttimista. En malta odottaa. oijoi.

Välillä on semmonen olo että antasin mitä vaan että saisin olla kissa. Niillä on niin helppoa. Taino siltä se ainakin näyttää. mau.




Everybody wants to go to Heaven,
but nobody wants to die.
I can't fear death no longer,
i've died a thousand times.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti